maanantai 29. heinäkuuta 2013
Virkattu kori
Mistä näitä koreja oikein tulee??
Vaihtelun vuoksi rupesin virkkaamaan jalkapallille uutta elämää. Eikös puolessa välissä koukku napsahtanut poikki! Yllättävän kauan se kyllä kesti, ehdin nimittäin tehdä sillä neljä mattoa ja ainakin kymmenkunta koria. Silti ärsyttää, kun nyt olisi ollut hyvää aikaa tehdä tuo päällinen loppuun.
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Kesäloman viimeinen päivä
E palaa taas maanantaina töihin ja arki alkaa. Minä ja lapset tietysti nautimme vielä tästäkin kesästä kotona, minulla kun ei niin tavaton hinku ole työelämään eikä varsinkaan opiskelemaan sitä ennen. Nautin kotielämästä sanokoot muut mitä sanoo! :) Minusta ei vaan ole jättämään pikkuisia päiväksi hoitoon sillä kustannuksella, että itse ehtisin viettää heidän kanssaan iltaisin vaan pari kolme tuntia ennen nukkumaan menoa.
Grillailtiin pari päivää sitten naapureiden kanssa ja naapurin isäntä teki aivan älyttömän hyvää sillitartaria. Pakkohan sitä on tänään tehdä uudestaan, vaikka eihän mun pitäis edes tykätä sillistä eikä tillistä. Oman maan tillissä vaan on sitä jotain! :)
Grillailtiin pari päivää sitten naapureiden kanssa ja naapurin isäntä teki aivan älyttömän hyvää sillitartaria. Pakkohan sitä on tänään tehdä uudestaan, vaikka eihän mun pitäis edes tykätä sillistä eikä tillistä. Oman maan tillissä vaan on sitä jotain! :)
Aurinkoista päivänjatkoa
Heidi
p.s. Keskustelu aiemmin tänään.
H: "Syödäänkö ulkona vai sisällä?"
E: "Syödään sisällä."
H: "Syödään ulkona."
Syötiin ulkona.
E ihmetteli miksi edes kysyin. :D
p.s. Keskustelu aiemmin tänään.
H: "Syödäänkö ulkona vai sisällä?"
E: "Syödään sisällä."
H: "Syödään ulkona."
Syötiin ulkona.
E ihmetteli miksi edes kysyin. :D
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
Gdansk
Lomalla tehty vaikka mitä - paitsi kirjotettu blogia...
Lasten syntymän jälkeen ei ollakaan näin pitkää aikaa vietetty miehen kanssa ihan kahdestaan. Voin kertoa; tuli tarpeeseen! Kova ikävä pikkuisia oli jo ennen kuin lähdettiin ja jännitin hirveesti miten T reagoi, kun hän ei ymmärrä mitä tuleman pitää. Huoli osoittautui täysin turhaksi, sillä molemmat lapset olivat olleet ihan uskomattoman reippaita isovanhempien helmoissa. Alettiinkin heti suunnitella uutta reissua. :)
Todettakoon ensin, että ruoka oli hyvää ja halpaa. Ravintoloiden henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja kielitaitoista, muualla no ei niin ystävällistä eikä varsinkaan kielitaitoista. Kaupoissa joka ikisessä hilussa oli varashälytin ja vartijat seuras meitä silmä kovana. Saipahan E huvia odotellessa mua kynsilakkaostoksilta. :D
Olin ymmärtänyt, että Gdanskin vanhassa kaupungissa olisi pieniä erikoisliikkeitä siellä täällä, mutta omasta mielestä siellä oli vain meripihka- ja matkamuistokrääsän myyjää vuoron perään. Olin vähän pettynyt, mutta onneksi Mercure -hotelliltamme oli lyhyt matka kaikkialle mm. tien toisella puolella olevaan Madison -ostoskeskukseen. Vanhaan kaupunkiin sieltä käveli alle kymmenessä minuutissa, mikä oli aivan loistavaa, sillä en joutunut kertaakaan käyttämään ällöttäviä yleisiä vessoja! :D Lisäksi oli helppo käydä vaihtamassa vaatteita sään mukaan ja tyhjentämässä kädet ostoksista. Tällä kertaa kun ei ollut mukana vaunuja, jotka yleensä hoitaa tätä virkaa. Hotelli oli todella siisti ja henkilökunta uskomattoman kärsivällistä huonesotkumme kanssa (lennot oli varattu 30.6.-3.7. ja hotelli jostain syystä 1.7.-4.7.). Sinne majoitutaan seuraavalla kerrallakin.
Lasten syntymän jälkeen ei ollakaan näin pitkää aikaa vietetty miehen kanssa ihan kahdestaan. Voin kertoa; tuli tarpeeseen! Kova ikävä pikkuisia oli jo ennen kuin lähdettiin ja jännitin hirveesti miten T reagoi, kun hän ei ymmärrä mitä tuleman pitää. Huoli osoittautui täysin turhaksi, sillä molemmat lapset olivat olleet ihan uskomattoman reippaita isovanhempien helmoissa. Alettiinkin heti suunnitella uutta reissua. :)
Todettakoon ensin, että ruoka oli hyvää ja halpaa. Ravintoloiden henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja kielitaitoista, muualla no ei niin ystävällistä eikä varsinkaan kielitaitoista. Kaupoissa joka ikisessä hilussa oli varashälytin ja vartijat seuras meitä silmä kovana. Saipahan E huvia odotellessa mua kynsilakkaostoksilta. :D
Olin ymmärtänyt, että Gdanskin vanhassa kaupungissa olisi pieniä erikoisliikkeitä siellä täällä, mutta omasta mielestä siellä oli vain meripihka- ja matkamuistokrääsän myyjää vuoron perään. Olin vähän pettynyt, mutta onneksi Mercure -hotelliltamme oli lyhyt matka kaikkialle mm. tien toisella puolella olevaan Madison -ostoskeskukseen. Vanhaan kaupunkiin sieltä käveli alle kymmenessä minuutissa, mikä oli aivan loistavaa, sillä en joutunut kertaakaan käyttämään ällöttäviä yleisiä vessoja! :D Lisäksi oli helppo käydä vaihtamassa vaatteita sään mukaan ja tyhjentämässä kädet ostoksista. Tällä kertaa kun ei ollut mukana vaunuja, jotka yleensä hoitaa tätä virkaa. Hotelli oli todella siisti ja henkilökunta uskomattoman kärsivällistä huonesotkumme kanssa (lennot oli varattu 30.6.-3.7. ja hotelli jostain syystä 1.7.-4.7.). Sinne majoitutaan seuraavalla kerrallakin.
Kaupunki herätti melko ristiriitaisia tuntemuksia, joita on vaikea selittää. Toisaalta Gdansk on erittäin kaunis kaupunki yksityiskohtineen ja nähtävyyksineen (jotka tälläkin reissulla katsottiin vain ulkoa), mutta toisaalta
myös todella ränsistynyt, varsinkin jos eksyy vanhan kaupungin ulkopuolelle niinkuin me etsiessämme telakka-aluetta, jota ei kylläkään lopultakaan löydetty.
![]() |
| Näin tuoretta karkkia ei ollakaan ennen saatu! Satuttiin paikalle juuri sopivasti ja nähtiin karkkien valmistus melkein alusta loppuun. |
Mennään kyllä ehdottomasti uudestaan, kunhan jonkun aikataulu sopii lastenhoitoon. Kaupunki ei ehkä ole lapsiystävällisin, vaikka kyllä siellä lapsiperheitä siellä täällä näkyikin. Ensi kerralla ykköskohde on vanhasta kaupungista noin 5 kilometrin päässä sijaitseva ostoskeskus Baltic Gallery, johon ei tällä reissulla ehditty. Toki ostoskeskusten hinnat ovat lähellä Suomen hintoja, mutta aina voi kuitenkin tehdä löytöjä! Olen kyllä melko puolueellinen sanomaan kaupungista mitään, sillä olisi ollut ihan sama millaisessa läävässä oltaisiin oltu - kunhan saatiin hetki vain olla ja joku muu juoksi lasten perässä.
tiistai 25. kesäkuuta 2013
Ähtäri-Tuuri -miniloma
Tehtiin pari viikkoa sitten pikanen reissu Ähtärin eläinpuistoon ja Tuurin OnnenTähti-hotelliin. Ollaan monena vuonna käyty Tuurissa ja lasten myötä vierailtu samalla reissulla myös Ähtärissä. Tänä vuonna ehdittiin olemaan vain yksi yö reissussa ja haluttiin ehdottomasti viettää sen OnnenTähdessä, sillä olemme todenneet sen hinta laatusuhteeltaan erinomaiseksi. Välillä erehdytään johonkin muuhun hotelliin ja siinä sitä sitten kärvistellään.
Yleensä ollaan oltu liikenteessä keskenämme, mutta nyt pyydettiin mun mummi ja ukki mukaan. Ajeltiin samoja reittejä, joita ollaan ajettu monet kerrat omassa lapsuudessani. Palasi moni ihana asia mieleen. Meillä oli tapana vuokrata vähintään kerran kesässä järvenrantamökki jostain päin Suomea ja näiltä reissuilta on niin paljon muistoja - ajalta, jolloin perhe tarkoitti vielä minua, siskoa, veljeä sekä äitiä ja isää.
Nyt kun perheeseeni kuuluu aviomies sekä tytär ja poika, toivon että näistä reissuista jäisi omille lapsilleni yhtä hyvät muistot. Toki he ovat vielä niin pieniä, etteivät "isona" muista näistä reissuista välttämättä mitään, mutta olipahan ainakin elämys heille kummallekin. 3-vuotias selittää kaikille tohkeissaan visentistä, joka puhisi ja kaapi jalalla maata ja meinasi hajottaa koko paikan sekä lempieläimestä, nukkuvasta lumileopardista, jonka häntä heilui tuulessa. <3
| Vikuri visentti |
Yleensä ollaan oltu liikenteessä keskenämme, mutta nyt pyydettiin mun mummi ja ukki mukaan. Ajeltiin samoja reittejä, joita ollaan ajettu monet kerrat omassa lapsuudessani. Palasi moni ihana asia mieleen. Meillä oli tapana vuokrata vähintään kerran kesässä järvenrantamökki jostain päin Suomea ja näiltä reissuilta on niin paljon muistoja - ajalta, jolloin perhe tarkoitti vielä minua, siskoa, veljeä sekä äitiä ja isää.
Nyt kun perheeseeni kuuluu aviomies sekä tytär ja poika, toivon että näistä reissuista jäisi omille lapsilleni yhtä hyvät muistot. Toki he ovat vielä niin pieniä, etteivät "isona" muista näistä reissuista välttämättä mitään, mutta olipahan ainakin elämys heille kummallekin. 3-vuotias selittää kaikille tohkeissaan visentistä, joka puhisi ja kaapi jalalla maata ja meinasi hajottaa koko paikan sekä lempieläimestä, nukkuvasta lumileopardista, jonka häntä heilui tuulessa. <3
| Lemppari lumileopardi |
maanantai 24. kesäkuuta 2013
Uudet kengät
Myönnän, kengät ovat paheeni. Miksei olisi? Poikettiin tänään Cittarissa ja mukaan tarttui taas yksi pari. Vitosella!
Ihana kesäilta ja E:n kesäloman ensimmäinen päivä. Täysin tyyni -uskomatonta, sillä Raumalla tulee aina. Lapset nukkuu ja grillaillaan takapihalla tämän kesän hittiä; vaahtokarkkeja. :)
Ihana kesäilta ja E:n kesäloman ensimmäinen päivä. Täysin tyyni -uskomatonta, sillä Raumalla tulee aina. Lapset nukkuu ja grillaillaan takapihalla tämän kesän hittiä; vaahtokarkkeja. :)
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
Sanomalehtikynnet
Vähän poiketen blogini tavanomaisesta sisällöstä, ajattelin tehdä postauksen uusimmasta kokeilustani; sanomalehtikynsistä. Yleensä en jaksa panostaa lakkaukseen sen enempää ja käytän jotain kivaa yksiväristä kynsilakkaa. Tämä lakkaus ei vaatinut mitään pikkunäpertämistä, joten päätin kokeilla miten se onnistuisi.
Aloitin lakkaamalla kynnet valkoisiksi ja annoin kuivua hyvin. En ikinä jaksa käyttää aluslakkaa...
Aloitin lakkaamalla kynnet valkoisiksi ja annoin kuivua hyvin. En ikinä jaksa käyttää aluslakkaa...
Revin sanomalehdestä vähän kynsiä suurempia paloja, jotka kastelin desinfioimisaineeseen ja painoin kynttä vasten 20-30 sekuntia. Lopuksi päälyslakka (Tämä lakkaus vaati sen, ettei teksti pyyhiydy pois. Tavallisesti en käytä sitäkään).
Teksti jäi tosi himmeäksi. Täytyy koittaa pitää sanomalehteä oikeassa kädessä vielä kauemmin, jospa se auttaisi?!
p.s. Oikean käden teksti näkyi jo huomattavasti paremmin. Tällä kertaa laitoin vain yhden tipan desinfioimisainetta, jolloin paperin pala jäi kuivemmaksi ja ehti kuivahtaa 30 sekunnissa. Ehkäpä siinä vastaus.
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Rivitalopuutarha
Viherpeukalon tynkäni alkoi ihan tosissaan kutista kevään mittaan ja nyt meidän rivitalokolmion pihalla kasvaa chiliä ja paprikaa, punajuurta ja porkkanaa, pinaattia, jäävuorisalaattia, salaattisekoitusta, ruohosipulia sekä kiinalaista ruohosipulia, tilliä, kähäräpersiljaa ja basilikaa.
Kunpa porkkanat kasvaisivat tänä vuonna vähän isommiksi kun viime yrityksellä jäivät pikkurillin kokoisiksi. Nyt on on ainakin suotuisammat kasvuolosuhteet, kun ihana appiukkoni teki mulle kunnon kasvimaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


.jpg)