kotiliesi

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Ristiriitainen äitienpäivä

Arjessa ei oikeastaan ole sellaista päivää, ettei kahdeksan vuotta sitten poisnukkunut äitini olisi mielessäni, mutta näin juhlapyhien aikaan ajatukseni ovat vielä tavallistakin enemmän pilven päällä. Tänä äitienpäivänä kahden pilven päällä. Perjantaina lippu oli puolitangossa, tänään se nostettiin ylös asti. ♥



Äitienpäivä. Tänä vuonna se oli monella tapaa erilainen. Jottei elämä kävisi liian yksitoikkoiseksi, meille iski taas mahatauti, joten perinteiset äitienpäiväviikonlopun kyläilytkin vaihtuivat puhelinsoitoiksi.


Tänä vuonna en myöskään saanut aamiaista sänkyyn, vaan hipsimme hiljaa pois, jotta koko yön oksentanut reppana saisi nukkua mahdollimman pitkään. Hän kyllä herätessään komensi minut takaisin sänkyyn. Ja voi kuinka pyyteetöntä rakkautta tämä yön oksennuksia siivonnut äiti saikaan osakseen. Se on kyllä jotain ihan älytöntä millaisia tunteita laidasta laitaan omat lapset saavat aikaan! ♥


Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun 
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Eino Leino

10 kommenttia:

  1. Halaus ja rutistus! Otan osaa. :(

    Kurja, että teille iski mahatauti! Tuo lasten rakkaus on kyllä aina yhtä vaikuttavaa ja muutenkin se, kuinka suurella sydämellä he kokevat asiat, oli se sitten harmia, pelkoa, iloa, riemua tai tykkäämistä.

    Kaunista kesämaanantaita teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Veera. <3 Piti kyllä jännityksessä tuo tauti.. tytär oksensi heti kun päästiin kirkolle. Hautajaiset on vähän sellanen tapahtuma, ettei oikein poiskaan voi olla. :( Mutta selvittiin!

      Kaunista maanantaita myös teille! :) Nyt pitää nauttia - sääennuste näyttää uhkaavalta...

      Poista
  2. Lämmin halaus! Kyynel vieri poskelle runoa lukiessa.

    Aurinkoa päivääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia. <3 Tuo on kovin koskettava runo.

      Aurinkoisia päiviä sinulle!

      Poista
  3. Halauksia sinulle. En osaa kuvitellakaan millaista ikävää koet äitiäsi kohtaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanni. <3 Ajan myötä on helpottanut, mutta aina se on läsnä.

      Poista
  4. Voimahali myös täältä! <3 Tuo runo on tuttu itselle tätini hautajaisista ja saa yhä kyyneleen silmäkulmaan, todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heidi. <3 Runo on kaunis ja myös hyvin lohdullinen.

      Poista
  5. Iso halaus <3 Menetys on aina raskas ja äideillä on ihan spesiaali merkitys meille lapsille... Oma äitini elää vielä, mutta muistisairaus on vienyt hänet pois. Ikävä vaivaa joka ikinen päivä !

    Runo on myös minulle tuttu, se oli värssymme mieheni veljen kukkalaitteessa. Silmät kostuivat täälläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana <3 Varmasti todella raskasta. Äidin rooli on niin valtavan suuri, ettei tästä tule koskaan selviämään kokonaan.

      Ymmärrän, että kostuivat. Halauksia sinullekin! <3

      Poista