Sunnuntai-illan tunnelmia

Tänään se sitten lopulta lähti - kuusi nimittäin. Ja kaikki muutkin joulukoristeet. Nyt on vähän aikaa niin tyhjän näköistä, kunnes silmä taas tottuu kuusettomuuteen ja valottomiin ikkunoihin. Ihan kaikista en pystynyt kerralla luopumaan ja muutama talvivalo sai jäädä vielä taistelemaan pimeyttä vastaan.

Viime postauksessa tulin päivitelleeksi retuperällä olevia elämäntapojani. Ruokailujen suhteen ollaan menossa jo parempaan suuntaan, mutta pienintäkään liikuntasuoritusta en ole edes harkinnut tekeväni ellei sitten Ikean läpi juoksua lasketa urheilusuoritukseksi. ;)

Pääsin tosiaan eilen pitkästä, pitkästä aikaa shoppailureissulle ihan yksin. Tai oli minulla toki rakas ystävä mukana, mutta ei yhden yhtä lasta eikä miestä. En edes muista milloin viimeksi niin olisi päässyt käymään. Ja voin kertoa, tuli kyllä niin tarpeeseen! Kahvilassakaan ei tarvinnut huolehtia kuin omasta käyttäytymisestä. Luksusta.

Kaupoista tarttui mukaan kaikkea kivaa pientä ja ostosreissun jälkeen mentiin vielä kolppaamaan appivanhempieni ulkovarastoja ja voi mitä aarteita niistä löytyikään! Makuuhuoneemme sai tänään uuden ilmeen, siitä lisää myöhemmin.
'
Mukavaa alkavaa viikkoa,
Heidi


p.s. Pakko oli vielä googlettaa ja kuluttihan se muutaman tunnin shoppailu liki 500 kaloria, joten kyllähän se siis lasketaan urheiluksi. Tein vielä päivän (ellei peräti viikon) hyvän työn päästäessäni pariskunnan ohitsemme Ikean kassajonossa. Mies ei vissiin ihan riemusta kiljahdellen ollut mukaan lähtenyt. :D