sunnuntai 25. helmikuuta 2018
LOMALOMALOMA
Miten se LOMA on saatukin kuulostamaan sanana niin seesteiseltä? Joka vuosi suuret suunnitelmat hiihto/talvi/urheilu/mikäonkaanlomalle ja kuinkas taas kerran kävikään - meillä sairastettiin ihan koko loma. Viime vuonna hiihtoloma meni vatsataudin kourissa ja tänä vuonna influenssa 40 asteen kuumeineen kaatoi pojat petipotilaiksi. Tauti alkoi keskimmäisellä viikko sitten perjantaina ja tänään mittari kipusi juniorilla kuumeen puolelle kuudetta päivää. Lomalla meidän PITI mennä sisäleikkipuistoon, meidän PITI käydä sukuloimassa, meidän PITI mennä kylpylään ja tänään aamulla meidän PITI kotiutua päivä Tukholmassa -risteilyltä. Sen sijaan olemme maanneet kotona ja katsoneet kymmeniä tunteja televisiota sekä herkutelleet luvattoman paljon. Niin ja käyneet viisi kertaa lääkärissä.
No keväinen Tukholma odottaa meitä kuukauden päässä, sisäleikkipuistoon ja sukulaisten luo voidaan ajella melkein millon vaan tervehdyttyämme ja kylpylässä polskiminen voidaan toteuttaa jonain tulevana viikonloppuna. Miniloman tarpeessa tässä taas ollaankin kasiviikon jäljiltä. Tokaluokkalainen oli tietysti aivan kypsä jo alkuviikosta, kun ollaan jumissa kotona eikä kukaan uskalla tulla meille. Hiihtämässä tai luistelemassa ollaan koitettu käydä sairastelujen välissä vuorotellen ja jokainen pääsi sentään vähintään kerran joko luistimien tai suksien päälle. Olishan se ollut tietysti suht mahtavaa päästä kerran loman aikana talviurheilemaan koko perheen voimin. Ette muuten usko kuinka eilen illalla koko talo melkein räjähti ilosta, kun ulkoa kuului tööt-tööt-tööt ja tuttu sininen Corolla kurvasi pihaamme. Mun maailman paras sisko ♥
Mitenkäs teidän lomaviikko on sujunut vai onko se vasta edessä? Toivon alkavaan viikkoonne kauniita talvisia pakkaspäiviä lomalla tai ilman.
Aurinkoista helmikuun loppua,
Heidi
maanantai 12. helmikuuta 2018
Nyt on hallussa voimistelurenkaat!
Tytär ilmoitti tuossa ennen joulua, että me tarvitsemme puolapuut. Minua vähän nauratti, että minnekös semmoiset pitäisi saada mahtumaan, kun koko talosta ei löydy edes yhtä ehjää seinää - oviaukkoja kyllä senkin edestä. Lasten mentyä nukkumaan jäin miettimään, että jotakin tuolle tyttären kyltymättömälle voimistelutarpeelle pitäisi kyllä tehdä.
Niinpä otin yhteyttä Suomen Voimistelutuotteeseen ja saimme heiltä oviaukkoon kiinnitettävän leuanvetotangon sekä voimistelurenkaat. Olin pitänyt yllätyksen salassa lapsilta ja he ilahtuivat paketista silmin nähden - 5-vuotias jopa totesi tämän olleen maailman paras yllätys! He laittoivat isän heti kiinnityshommiin kun tämä tuli töistä kotiin. Kiinnittäminen sujui onneksi helposti ja nopeasti, niinpä killuminen saattoi alkaa. Illalla yritin epätoivoisesti etsiä käyttöohjeista miten saada 5-vuotias irrottamaan renkaista ja menemään omaan sänkyyn nukkumaan.
Ovenkarmeihin kiinnitettävä leuanvetotanko yhdessä voimistelurenkaiden kanssa on juuri passeli ratkaisu meidän kotiimme. Käytön jälkeen renkaat on helppo vetää sivuun eivätkä ne näin häiritse kulkua lastenhuoneeseen, mutta ovat kuitenkin aina helposti saatavilla kun voimistelutarve iskee.
Tuotteet ovat kotimaisia ja erityisen kiitollinen olen sekä renkaiden että tangon tyylikkäästä ulkonäöstä. Tanko on helppo nostaa pois paikoiltaan, jos meno yltyy joskus liian rajuksi tai jos lapset jäävät vaikka keskenään sisälle. Yllättävän hyvin he ovat kyllä kunnioittaneet neuvoa, että renkaita saa käyttää vain aikuisen valvonnassa. Ehkäpä joku pienen pieni itsesuojeluvaisto heillä on sittenkin olemassa, ehkä.
Itselläni sitä on varmaan vähän liikaakin, mutta voi veljet mikä fiilis ja riemuvoitto, kun uskalsin ensimmäisen kerran heittää voltin renkaissa! Renkaat ovat mainio liikuntaväline aikuisenkin käyttöön ja olen nyt tehnyt päätöksen, että on aika ottaa askel kohti yhtä leuanvetoa! Tai mielellään useampaa, mutta jos nyt ensialkuun pääsisi edes sen yhden. On meinaan hiukan turhauttavaa katsoa vierestä, kun koko muu perhe saa leuan vetämisen näyttämään niin älyttömän helpolta.
Treenaamisesta inan haastavan tekee se, että renkaat ovat koko ajan varattu ja viimeistään siinä kohtaa, kun tartun niihin jonossa on yksi tai useampi käsipari. Vaikka eihän siitä voi olla kuin mielissään, että myös lasten lihasvoima kasvaa huomaamatta leikin lomassa. Aikamoisia marakatteja meillä asuu täällä ja välillä ihan huimaa katsoa heidän temppujaan! Eikö niillä muka koskaan mene pää pyörälle?
Kaupallinen yhteistyö Suomen Voimistelutuote
perjantai 2. helmikuuta 2018
Runebergin kääretorttu (gluteeniton!)
Runebergin torttuja olen tainnut tehdä viimeksi yläasteen kotsan tunnilla, joten oli kai jo aikakin leipoa kansallisrunoilijan kunniaksi. Kaupan punssiset Runebergin tortut eivät ole minun makuuni, enkä omista torttuvuokia (enkä myöskään raaskinut Arabian perintökahvikuppeja tähän hommaan käyttää, vaikka ovat kuulemma mainiot vuoat Runebergin tortuille), joten kääräisin tortun rullalle. Sain Confetista tuotetestaukseen Geometric koristelumuotin ja toteutin tortun koristelun sokerimassasta tehdyillä palapelin paloilla.
Runebergin kääretorttu
Pohja
4 munaa
1,5 dl sokeria (talous+fariini)
1 dl mantelijauhetta
½ dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
2 tl kanelia
Vaahdota munat ja sokerit.
Sekoita loput ainekset keskenään ja sekoita varovasti vaahdon joukkoon.
Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle.
Paista 225 asteessa noin 7 minuuttia.
Kumoa pohja sokeroidulle leivinpaperille, anna jäähtyä hetki ja irrota paistossa käytetty leivinpaperi.
Täyte
vadelmahilloa
1 prk kuohukermaa
1 prk maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
sokeria
Vaahdota kerma. Vatkaa rahka ja sokerit joukkoon.
Levitä jäähtyneen pohjan päälle vadelmahillo sekä kermavaahto.
Rullaa torttu leivinpaperia apuna käyttäen.
Herkullisia hetkiä viikonloppuunne,
Heidi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)