Vanhan liinavaatekaapin metsästys

Päädyin sattumalta pari viikkoa sitten blogiin(jonka nimeä en muista sitten millään!), jossa hehkutettiin vanhan kaapin löytymistä tori.fi:stä. Siltä istumalta kävin itse kurkkaamassa Torin tarjonnan ja se tunne, kun vanha liinavaatekaappi oli tullut myyntiin kymmenen minuuttia sitten viidelläkympillä!!

Yleensä mietin kahteen ellen kolmeen kertaan tuon hintaisen tuotteen kanssa, mutta juuri lukemassani blogipostauksessa kehotettiin tekemään ostopäätös heti, kun tällainen aarre tulee vastaan. Ei ole kuulemma edes aikaa kysellä miehen mielipidettä vaan päätös on tehtävä samantien, ettei joku muu vie aarretta nenän edestä.

Voitte kuvitella sen fiiliksen, kun myyjältä tulee viesti, että kaappi on vapaa. Sitten vain sopimaan noutoaikaa. Liinavaatekaappi sijaitsi Turussa, sadan kilsan päässä meiltä, joten lupauduin kyselemään josko joku tutuista liikkuisi sielläpäin lähiaikoina. Sattumalta appivanhemmat olivat nurkilla ja kädet täristen laitoin myyjälle viestiä josko voisi heti soittaa minulle, että noutaja olisi nyt tulossa. Kuvittelin jo mielessäni postauksen, jossa kiitän inspiraatiosta blogia, jonka ansiosta tein kaupat ja kerron kuinka paljon oli tuuria matkassa.
Jos joku muuten tunnistaa tuon postauksen kirjoittajan, niin vinkatkaa. En löytänyt osoitetta enää edes puhelimen selaushistoriasta.

Voitte varmaan myös kuvitella sen fiiliksen, kun myyjä ilmoittaa saaneensa kaapista 70€ tarjouksen. Kaappi olisi kyllä edelleen minulle, jos suostun maksamaan siitä tuon summan. PAH! Ilmoitin jättäytyväni huutokaupasta. Jälkeenpäin teki kyllä mieli laittaa linkki huutonettiin... Eihän tuo 70 euroa olisi ollut vielä paha hinta kyseisestä kaapista, mutta otti vaan niin niiiin paljon päähän tuo huutokauppaus.

Avauduin tapahtuneesta muun muassa pikkusiskolleni, joka pelasti päiväni. Hän kertoi Mummin ja Ukin entisessä navetassa olevan säilössä juuri samanlainen liinavaatekaappi, joka on hänelläkin ollut käytössä lapsuudenkodissamme. En yhtään muistanut tämän kaapin olemassaoloa! Ihmettelen, ettei se ole vahingossakaan osunut silmään, vaikka olen monesti ollut navetassa aarteenetsinnässä. Kyllä olis muuten harmittanut maksaa seittämänkymppiä turkulaiselle! Shit happens - NOT!

Iloista loppuviikkoa,
Heidi

Eteisen kukkiva seinä

Maaliskuun lopussa maalailin sellerillä kukkatauluja makuuhuoneeseen. Ystäväni näki askartelupuuhani Instagramissa ja kyseli olenko tapetoinut. Siitä se ajatus sitten lähti.

Olin etsinyt kukkatapettia tähän tilaan, mutta pieni huone, jossa on kuusi oviaukkoa sekä sähkökaappi ei houkutellut tapetointipuuhiin. Niinpä ajattelin ensin testata, miltä sellerillä maalatut kukkaset näyttäisivät seinällä.

Ihan en ole varma lopputuloksesta, mutta olkoon nyt siinä ainakin toistaiseksi. Löysin äskettäin aivan superihanaa kukkatapettia, jota ystäväni kiltisti kiikutti minulle Ruotsista asti. Sen on kyllä tarkoitus päästä takkahuoneen seinälle, mutta katsotaan nyt kuinka paljon innostun remontoimaan. Onhan tässä tietysti nuo ihanat puutarhahommatkin vielä edessä ja kesäisin yleensä jää kaikki hommat sisällä rästiin, kun koko hereilläoloaika tulee vietettyä ulkona.

No, kertokaa te rehellinen mielipiteenne! Teen sitten lopullisen päätökseni seinän suhteen. :)

Touhukasta torstaita,
Heidi

//Kukkailottelua

Järjestys tuulikaappiin

Hups, kävin Ikeassa. Eikä ollut turha reissu, ei!

Meidän tuulikaappi on jo pitkään huutanut apua - se meinasi jo hukkua kenkiin ja vaatteisiin. Päätin, että nyt tämä koppi laitetaan järjestykseen, kun pikkuhiljaa alkaa olla taas aika kaivaa vielä enemmän vaatteita esiin.

Ikeasta mukaan lähti siis kaksi Leksvik-naulakkoa sekä kaksi Ekby håll -kannatinta ja niiden päälle juuri toivotunlainen hyllylevy löytöpisteestä kahdella eurolla.

Kenkätelineen virkaa toimittaa kahdeksan euron Lack tv-taso, joka oli ainut järkevä ratkaisu tähän metrin levyiseen tilaan. Varsinaiset kenkähyllyt olivat johonkin suuntaan väärän kokoisia. Tuohon sopii kengät kahteen riviin ja sen lisäksi päälle jää tilaa säilytyskoreille. Hankimme jokaiselle lapselle oman säilytyskorin ja nyt toivonkin, että pipot ja kaulahuivit alkaisivat löytää tiensä niille varatuille paikoille, eivätkä jäisi lattialle sotkuttaviksi. Uudistukselle tuli hintaa alle 40 euroa!

Ei tuo mokoma varmaan kauaa ihan noin siistinä pysy, mutta ainakin ripaus käytännöllisyyttä saatiin näillä muutamalla hankinnalla. Tuulikaappi maalattiin jo reilu vuosi sitten, pian muuton jälkeen.

Iloa alkavaan viikkoon,
Heidi

Amppeleista hullaantunut

Ostin taannoiselta Ruotsin reissultamme kaksi juuttinarusta tehtyä amppelia. Kotona tajusin heti ostaneeni niitä aivan liian vähän! Pikainen Googletus, eikä aikaakaan kun ensimmäinen amppeli oli jo valmis.

Amppeli ei ollut yhtään niin hieno kuin Lagerhausista ostettu, koska juuttinaruni oli niin ohkaista. Muutama päivä sitten ruokakaupasta tarttui mukaan paksumpi juuttinarurulla, mutta se taas oli aivan liian paksua työstettäväksi. Onnekseni se oli tehty kolmesta ohuemmasta narusta, jotka irrotin toisistaan ja niistä valmistui juuri passelin kokoinen amppeli.

Narua on vielä reilu 20 metriä jäljellä, joten saan askarreltua siitä vielä muutaman amppelin lisää. Yhdelle amppelille tulee hintaa vajaa 20 senttiä!

(Alimmassa kuvassa Lagerhausista ostettu, ylemmissä itse tehty)

Leppoisaa sunnuntaita,
Heidi

Juhannusruusu-matto vol. 2

Virkkasin ystävälleni Juhannusruusu-maton syntymäpäivälahjaksi. Tein sen Lankavan selkeällä ohjeella, kuten aiemminkin virkkaamani matot.

Melkein tekisi mieli tehdä heti toinen perään, kun tästä tuli paljon siistimpi kuin ensimmäisestä tekemästäni Juhannusruusu-matosta, joka meillä on olohuoneessa. Ehkä sitten kun illat hämärtyvät ja kynttilät syttyvät, nyt nautitaan vielä kesästä ulkosalla. 

Iloista tiistai-iltaa,

Heidi

Taidetta tuulikaapissa

Halusin tuulikaapin tauluihin vaihtelua, joten pyysin 3-vuotiasta taiteilemaan tekstin "OLET IHANA ♥". Ääneen pohdiskelin, mitä isosisko voisi kirjoittaa toiseen. Hän keksi itse.

Ja joku väittää, että tekstitaulut ovat pois muodista, pyh - nämä eivät vanhene koskaan.

Aurinkoista keskiviikkoa,

Heidi

DIY liitutaulu ja kurkistus eteiseen

Tartuin eilen kameraan kauniin auringonpaisteen innoittamana ja ajattelin vähän esitellä teille aikaansaannoksiamme tässä talossa. Heti muutettuamme kannoimme tästä eteistilasta kolme ovea vintille (ja melkein samantien kaikki takaisin remontin ajaksi). Ovet vain kolisivat yhteen ja tekivät tilasta muutenkin ahtaan. Tämä "eteinen" toimii meillä oikeastaan vain läpikulkutilana, koska kolme oviaukkoa ja kolme samaan suuntaan aukeavaa ovea tekevät tilasta suht mahdottoman sisustettavan.

Remontin myötä myös sähkökaappi vaihtui uuteen, ihan ok-näköiseen valkoiseen laatikkoon. Entiseen verrattuna se on kaunotar, mutta siltikään se ei missään vaiheessa miellyttänyt silmää. Koska seinille ei peilin ja sähkökaapin lisäksi mahdu mitään, pikatuunasin sähkökaapin oven liimaamalla siihen palan liitutaulutarraa. Koko huoneen ilme muuttui tuunauksen myötä ryhdikkäämmäksi.

Kyhäilin nopeasti eilisiin synttärikemuihin sopivan tekstin. Ehkä ensi kerralla voisi käyttää taiteiluun vähän enemmän aikaa. Viime liidun käytöstä on kulunut sen verran pitkä tovi, ettei liitu meinannut ollenkaan totella käyttäjäänsä.

Meillä tosiaan juhlittiin eilen neljättä kertaa 5-vuotiasta. Ensimmäiset kaverisynttärit kun jouduttiin pikapikaa suunnittelemaan uusiksi sankarille iskeneen vesirokon vuoksi. Kaikki kaverit eivät tietenkään uskaltautuneet silloin juhlimaan, joten lupasimme järjestää toiset kemut. Ulkona vihmovasta tuulesta huolimatta pysyttiin alkuperäisessä suunnitelmassa; mäenlaskussa ja makkaran paistossa.

Grillikausi siis avattu!

Tässä vielä pari ennen-kuvaa eteisestä.

Aurinkoista viikkoa,
Heidi