Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikunta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. helmikuuta 2018

Nyt on hallussa voimistelurenkaat!

Suomen Voimistelutuote, voimistelurenkaat

Tytär ilmoitti tuossa ennen joulua, että me tarvitsemme puolapuut. Minua vähän nauratti, että minnekös semmoiset pitäisi saada mahtumaan, kun koko talosta ei löydy edes yhtä ehjää seinää - oviaukkoja kyllä senkin edestä. Lasten mentyä nukkumaan jäin miettimään, että jotakin tuolle tyttären kyltymättömälle voimistelutarpeelle pitäisi kyllä tehdä.


Niinpä otin yhteyttä Suomen Voimistelutuotteeseen ja saimme heiltä oviaukkoon kiinnitettävän leuanvetotangon sekä voimistelurenkaat. Olin pitänyt yllätyksen salassa lapsilta ja he ilahtuivat paketista silmin nähden - 5-vuotias jopa totesi tämän olleen maailman paras yllätys! He laittoivat isän heti kiinnityshommiin kun tämä tuli töistä kotiin. Kiinnittäminen sujui onneksi helposti ja nopeasti, niinpä killuminen saattoi alkaa. Illalla yritin epätoivoisesti etsiä käyttöohjeista miten saada 5-vuotias irrottamaan renkaista ja menemään omaan sänkyyn nukkumaan.


Ovenkarmeihin kiinnitettävä leuanvetotanko yhdessä voimistelurenkaiden kanssa on juuri passeli ratkaisu meidän kotiimme. Käytön jälkeen renkaat on helppo vetää sivuun eivätkä ne näin häiritse kulkua lastenhuoneeseen, mutta ovat kuitenkin aina helposti saatavilla kun voimistelutarve iskee.

Suomen Voimistelutuote, leuanvetotanko

Tuotteet ovat kotimaisia ja erityisen kiitollinen olen sekä renkaiden että tangon tyylikkäästä ulkonäöstä. Tanko on helppo nostaa pois paikoiltaan, jos meno yltyy joskus liian rajuksi tai jos lapset jäävät vaikka keskenään sisälle. Yllättävän hyvin he ovat kyllä kunnioittaneet neuvoa, että renkaita saa käyttää vain aikuisen valvonnassa. Ehkäpä joku pienen pieni itsesuojeluvaisto heillä on sittenkin olemassa, ehkä.


Itselläni sitä on varmaan vähän liikaakin, mutta voi veljet mikä fiilis ja riemuvoitto, kun uskalsin ensimmäisen kerran heittää voltin renkaissa! Renkaat ovat mainio liikuntaväline aikuisenkin käyttöön ja olen nyt tehnyt päätöksen, että on aika ottaa askel kohti yhtä leuanvetoa! Tai mielellään useampaa, mutta jos nyt ensialkuun pääsisi edes sen yhden. On meinaan hiukan turhauttavaa katsoa vierestä, kun koko muu perhe saa leuan vetämisen näyttämään niin älyttömän helpolta.


Treenaamisesta inan haastavan tekee se, että renkaat ovat koko ajan varattu ja viimeistään siinä kohtaa, kun tartun niihin jonossa on yksi tai useampi käsipari. Vaikka eihän siitä voi olla kuin mielissään, että myös lasten lihasvoima kasvaa huomaamatta leikin lomassa. Aikamoisia marakatteja meillä asuu täällä ja välillä ihan huimaa katsoa heidän temppujaan! Eikö niillä muka koskaan mene pää pyörälle?

Suomen Voimistelutuote, voimistelurenkaat

Kaupallinen yhteistyö Suomen Voimistelutuote

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Sunnuntai-illan tunnelmia


Tänään se sitten lopulta lähti - kuusi nimittäin. Ja kaikki muutkin joulukoristeet. Nyt on vähän aikaa niin tyhjän näköistä, kunnes silmä taas tottuu kuusettomuuteen ja valottomiin ikkunoihin. Ihan kaikista en pystynyt kerralla luopumaan ja muutama talvivalo sai jäädä vielä taistelemaan pimeyttä vastaan.


Viime postauksessa tulin päivitelleeksi retuperällä olevia elämäntapojani. Ruokailujen suhteen ollaan menossa jo parempaan suuntaan, mutta pienintäkään liikuntasuoritusta en ole edes harkinnut tekeväni ellei sitten Ikean läpi juoksua lasketa urheilusuoritukseksi. ;)

Pääsin tosiaan eilen pitkästä, pitkästä aikaa shoppailureissulle ihan yksin. Tai oli minulla toki rakas ystävä mukana, mutta ei yhden yhtä lasta eikä miestä. En edes muista milloin viimeksi niin olisi päässyt käymään. Ja voin kertoa, tuli kyllä niin tarpeeseen! Kahvilassakaan ei tarvinnut huolehtia kuin omasta käyttäytymisestä. Luksusta.


Kaupoista tarttui mukaan kaikkea kivaa pientä ja ostosreissun jälkeen mentiin vielä kolppaamaan appivanhempieni ulkovarastoja ja voi mitä aarteita niistä löytyikään! Makuuhuoneemme sai tänään uuden ilmeen, siitä lisää myöhemmin.
'
Mukavaa alkavaa viikkoa,
Heidi


p.s. Pakko oli vielä googlettaa ja kuluttihan se muutaman tunnin shoppailu liki 500 kaloria, joten kyllähän se siis lasketaan urheiluksi. Tein vielä päivän (ellei peräti viikon) hyvän työn päästäessäni pariskunnan ohitsemme Ikean kassajonossa. Mies ei vissiin ihan riemusta kiljahdellen ollut mukaan lähtenyt. :D

tiistai 6. tammikuuta 2015

Jouluähkylle piste.


Ette usko kuinka iloinen pieni blogin pitäjä täällä ruudun takana tällä hetkellä istuu. Arvontani on saanut osallistujia ja blogini lisää lukijoita - huippua! :) Jos et ole vielä osallistunut, se onnistuu täällä.

Iloinen. Ja ähkyinen. Huh. Herkuttelulle ei tosiaan näy loppua! Olisi kai jo aika ryhdistäytyä ja aloittaa se uusi terveellisempi elämä. Piti tuo kuusikin purkaa tänään, mutta yhtäkkiä ei huvittanutkaan laittaa joulua kaappiin ihan vielä. Onhan Nuutin-päiväänkin vielä tovi...


Pitäisi kai lopettaa selittelyt ja hilata vaan tämä arse ylös täältä sohvan uumenista ja mielellään vähän kauemmas kuin jääkaapille ja takaisin. Olisiko halukkaita lähtemään mukaan tähän pieneen projektiin? Yksin on niin tylsää ja innostus tuppaa lopahtamaan viimeistään toisen tai kolmannen viikon jälkeen.


Tavoitteena olisi mahduttaa edes vähäsen liikuntaa viikkoon. Tällä hetkellä olen aivan rapakunnossa, enkä edes muista milloin viimeksi olen käynyt ihan rehellisellä kävelylenkillä. Syömisenikin ovat vähän mitä sattuu. Toki lapsille teen joka päivä lämpimän aterian, joten tulee sitä jotain kunnollistakin syötyä, mutta pitkälti ruokalistalla pyörii viikosta toiseen samat ruoat, välipaloista puhumattakaan. Otan siis ilomielin vastaan myös ehdotuksia ensi viikon ruokalistalle.

Lämpimästi tervetuloa mukaan uudet lukijat ♥

Kevyempää keskiviikkoa,
Heidi

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Terveisiä metsästä!

Lapset yllätti tänään ja herättivät vasta yhdeksältä, minkä jälkeen vielä loikoiltiin sängyssä ja noustiin vasta lähempänä kymmentä! Mainio alku sunnuntaille. :)



Aamupalan jälkeen käytiin pitkään jankuttamallani metsäretkellä. Viime syksynä T roikkui mukana kantorepussa ja nyt kulki lakki silmillä kuin vanha tekijä. Lähdin vähän sillä mielellä, että saisin poimittua meille sisälle ruskan värejä, mutta ei siellä mitään ollut. Jospa iltalenkillä kävisi parempi tuuri.

Mun on myös ihan pakko hehkuttaa; sykemittari sanoi tänään "Hyvä viikko!". Keväällä minua puraisi puutarhakärpänen ja nyt syksyllä näemmä liikuntasellainen. Toivottavasti vaikutus kestää pitkään... Helposti varsinkin talven tullen sitä jää vaan sisälle makaamaan lämpimän peiton alle. Tarkoituksena on myös kiinnittää parempaa huomiota siihen mitä laitan suuhuni ja erityisesti kuinka paljon. Suklaasta en kyllä luovu! Eikä ole tarkoituskaan. Kaikkea kohtuudella.

Mukavaa sunnuntaita,
Heidi