Hävikkiherkku - Mehua mansikan kannoista

Heippahei pitkästä aikaa! En olekaan aikoihin teille kirjoitellut, mutta nyt tuli vastaan sellainen herkku, josta haluan teillekin vinkata. Luulin jo myöhästyneeni mansikkasadosta, mutta eilen töistä kotiutuessaan mies kiikutti laatikollisen makeita mansikoita perattavaksi ja nyt on mansikat viipaloitu pakastimeen talven varalle. Viikonloppun grillipileissä maisteltiin anopin tekemää mansikkamehua mansikan kannoista ja päätin itsekin kokeilla valmistaa tuota herkullista hävikkiherkkua. Mehun valmistukseen on monia tapoja ja sokerin määrää voi vaihdella oman maun mukaan. Itse käytin yhtä desiä perkeitä kohden yhden ruokalusikallisen sokeria ja sillä määrällä tuli jo sopivan makeaa mehua. Vettä kannattaa laittaa niin, että kannat juuri ja juuri peittyvät.

Mansikkamehu mansikan kannoista

5 dl perkeitä

5 rkl sokeria

7,5 dl vettä

(reilu loraus sitruunamehua)

Laita perkeet kattilan pohjalle ja mittaa sokeri päälle.
Halutessasi voit laittaa joukkoon sitruunamehua tai sitruunahappoa.
Kiehauta vesi ja kaada perkeiden päälle niin, että ne peittyvät.
Peitä kannella ja jätä tekeytymään huoneenlämpöön yön yli.
Siivilöi, pullota ja jäähdytä.

Makoisia hetkiä,
Heidi

Ruusumäen pionit

Pioni ei paljon sanoja kaipaa. Katsokaa nyt tuota! Kahtena peräkkäisenä vuonna siirretty ja noin upean erikoinen!

Pioni ei kuulemma siirtämisestä tykkää, mutta tämäpäs kasvattikin yhteensä kolme nuppua. Ihmetys oli yhä suurempi, kun se avasi kukintonsa täyteen loistoon. Kaksi täysin eri väristä ja eri mallista kukkaa samassa puskassa. Jännityksellä odotan viimeisen nupun aukeamista! Kaksi muuta siirrettyä puskaa eivät valitettavasti ole yhtä elämän iloisina tällä hetkellä, mutta jospa ensi kesä piristäisi heitäkin.

Toinen näistä melkein minun mittaisista valkoisista pionipuskista siirrettiin näkyvämmälle paikalle, mutta se otti siirrosta oikein kunnolla nokkiinsa, eikä ole kasvanut edes polvenkorkuiseksi parina viime kesänä saatika tehnyt nuppuja. Luotan silti, että se joskus vielä ilahduttaa meitä noilla jalkapallon kokoisilla, huumaavasti tuoksuvilla kukinnoillaan. Sillä välin minun on ehkä pakko hankkia hennon vaaleanpunainen pioni, sillä sellainen pihaltamme vielä puuttuu.

Kaksi viikkoa sitten ensimmäisinä kukkimaan alkaneet pionit alkavat olla kukkineita, mutta kasvihuoneen vieressä, turvassa siirroilta ollut pioni on vasta aloittelemaisillaan ilotteluaan. Ihanaa kun pioniaika vain jatkuu ja jatkuu!

Miten te olette onnistuneet pionien siirrossa?

Pionin tuoksuista tiistaita,
Heidi

Alla omenapuun

Terveisiä Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta! Kotiuduimme sunnuntaina juuri sopivasti, jotta ehdimme nähdä ja kuvata omenapuiden kukkaloiston - eilen ja tänään sade on piiskannut puita ja kukkaset ovat pudonneet maahan valkoiseksi matoksi.

Pihassamme on neljä vanhaa omenapuuta, joista yksi ei taaskaan kukkinut juuri lainkaan. Käynyt mielessä, että pitäisikö tuo ontto puuvanhus kaataa, mutta toisaalta mieli ei anna periksi rikkoa tuota somaa neljän puun ryhmää, jotka muodostavat ikään kuin katoksen nurmikon ylle.

Ajeltuamme satojen täydellisten pihojen ohi Saksassa mieli halajaa kovasti puutarhahommiin. Sunnuntaina vietin tovin jos toisenkin rikkaruohojen parissa... Huomiseksi sääennuste lupaa kaunista säätä, joten pitänee tästä lähteä puutarhaostoksille.

Kaunista viikon jatketta,
Heidi

Minun minttu

Mansikkatilan mailla kukkailotellaan taas, kuten joka viikonloppu. Oletko jo käynyt osallistumassa? Linkitys on auki aina perjantaista sunnuntai-iltaan. Mietin pitkään osallistunko ilotteluun tällä mintturuukulla vai täydessä kukkaloistossa olevalla rakkaalta ystävältä saadulla hortensialla. Kasteluväli venähti hortensialla vähän liian pitkäksi ja eilen kukka oli pitkin pituuttaan, joten tällä viikolla minttukuvia ja jospa sitten ensi viikolla komiasti kukkivasta hortensiasta. Näyttää ainakin, ettei se ottanut nokkiinsa unohduksestani ja piristyi heti kun sai vettä.

Mintullekin meinasi käydä vähän köpelösti niinkuin aina kaikille yrteille meillä sisällä. Mikä siinä on, ettei niitä saa millään säilymään sisällä viikkoa pidempää?! Olisi mainiota, jos keittiössä olisi oikein kunnon yrttitarha, mutta ainoastaan ulkona saan ne menestymään. Tämän istutin tekemääni betoniruukkuun ja ai että mä tykkään tosta rouhean harmaan ruukuun ja vihreän pienilehtisen mintun liitosta.

Kotilaiturin Kati oli keksinyt kivasti käyttää minttua leikkokukkana. Tästä omasta ei ihan vielä maljakkoon asti riitä, mutta sitä pitää ehdottomasti testata vaikka marketin mintulla. Kuulemma kasvattaa vielä juuret lilluessaan vedessä, joten siitä saa sitten uusia pistokkaita. Mahtava minttu!

Suloista sunnuntain jatkoa,
Heidi

Lumoavat liljat

Mansikkatilan mailla Taina on kukkailottelun merkeissä innostunut taltioimaan kotipihan kasvillisuutta ja inspiroi minut tekemään samoin. Ruusumäen istutukset eivät tänä vuonna jostain syystä voi oikein hyvin... Aluksi syytin lehtokotiloita, mutta nyt epäilen muurahaisten olleen asialla. Sentään liljat kukkivat.

Ja upeasti kukkivatkin! Viime vuodesta viisastuneena suihkuttelin niille myrkkyä, kun alkoi taas näyttää että joku ötökkä syö kukat ennen kuin ne ehtivät kunnolla edes avautua.

Ruusumäen ruusutkaan eivät ilahduta tänä kesänä totuttuun tapaan. Kukka siellä, toinen täällä. Olisi kiva tietää, mistä tämä kitukasvuisuus johtuu. Voisiko se kenties olla kylmän ja lumettoman talven tekosia? Toivottavasti.

Ja hei liljojen lisäksi apilat kukkivat iloisesti! Karattiin päivän päätteeksi kahdestaan takapihalle nauttimaan kesäillasta. Käykäähän osallistumassa Tainan blogissa kukkailotteluun tai Instassa #kukkailottelua ja #mansikkatilanmailla.

Iloista viikonloppua,
Heidi

Ah, toukokuu!

Iltakävelyllä puutarhassa, kuppi kuumaa kädessä, vain käki kukkuu jossain kaukana. Tuntuu, että tämä päivä ei pitänyt sisällään kuin kiukkua, inttämistä, huutoa, itkua ja raivoa vuoronperään. Lapset pääsivät viikon sairastelun jälkeen taas kerhoon ja eskariin, mutta rauhallisen aamupäivän jälkeen täällä on riittänyt taistelua iltaan asti. Nyt kun nuo rakkaat riiviöt nukkuvat tekisi mieli pitää hyvänä heitä kaikkia, mutta viisaampi varmaan jättää hellyydenosoitukset aamuun... Nukkuva lapsi on niin kaunis! ♥

Puutarhassa kuulin taas omat ajatukset ja mieli lepäsi. Luonto on ihan yhtäkkiä herännyt ja kaikkialla on niin ihanan vihreää! Enää en malttanut mieltäni vaan orvokkeja oli saatava, vaikka narsissit ovat vielä täydessä kukassa. Ja aivan pian päästään nauttimaan omenapuun kukkaloistosta - ah, toukokuu!

Telkkarikin muistutti juuri;

Elä kuin viimeistä kesäpäivää,
Heidi

Suloinen syyskuu

Tässäpä on ollut syksy minun makuuni! Olen niin kesäihminen kuin olla ja voi, joten tällainen lämmin syksyn aloitus on ollut kyllä mieleeni. Minun lisäkseni myös puutarha tuntuu nauttivan leppoisista syyskeleistä - ruusut, joriinit, malvikit - kaikki täydessä kukassa. Katselin tuossa toissa vuotisia kuvia ja vastaava kukkaloisto oli silloin kuukautta aikaisemmassa.

Kasvihuoneessa kypsyvät vihdoin myös "aikaisen ja satoisan lajikkeen" tomaatit. Vannotin keväällä karaistessani taimia, että jos ne eivät anna satoa, laitan koko kasvihuoneen matalaksi ja tilalle pystytetään ulkosauna. No, nyt jäin ilman saunaa. Tai sitten sille pitää keksiä toinen paikka. ;)

Mukavaa maanantai-iltaa,
Heidi

Pergola pystyssä, hiphei!

Terassin rakensimme kahdestaan, mutta pergolan pystytykseen tarvitsimme apukäsiä. Isäni avustuksella saatiin pergola yhdessä illassa pystyyn ja nyt ollaan viikon päivät nautittu kättemme jäljestä.

Olin maalannut puutavaran valmiiksi, joten ne vain sahattiin halutun pituisiksi ja ruuvattiin kiinni toisiinsa sekä terassiin kulma- ja liitosrautojen avulla. Korkeutta koko komeudella on 2,5 metriä, jotta tarvittaessa alle mahtuu auringonvarjo. Ensi kesänä laitetaan varmaan palkit vielä tuonne päälle koristeeksi.

Sääennuste näyttää oikein lupaavalta terassieloa ajatellen. Sääli, että illat ovat niin viileitä ja kosteita, ettei tuolla voi enää istukella silloin kun talon pikkuihmiset ovat jo sikeässä unessa.

Tänä vuonna omenasato tuntuu jäävän kovin kehnoksi. Onneksi omena-kaurapaistos ei vaadi montaa omenaa. ;)

Tuolivanhus on aarre isovanhempieni vanhasta navetasta. Suunnittelin tuovani sen olohuoneeseen sohvapöydäksi, mutta antaa sen nyt toistaiseksi sisustaa upouutta terassiamme.

Iloista viikonloppua,
Heidi

Toukokuun vika

Tänä viikonloppuna meillä ei juhlittu koulun päätöksiä eikä valmistujaisia ja juhlavaatteiden sijaan vedimme rönttövaatteet niskaan ja puuhasimme pihalla.

Eilisen projekti oli leikkimökin sisäseinien maalaus. Huh, nyt on sekin homma tehty. Mökki kaipaa vielä vähän sisustusta, joten siitä kuvia myöhemmin.

Perjantai-illalla lasten mentyä nukkumaan rentouduttiin terassilla, grillattiin vaahtokarkkeja ja kuunneltiin käen kukuntaa.

Tänään puoliso nikkaroi pienen kasvimaan terassin viereen. 

Ja teki vielä lounaaksi hampurilaisia. Kiitos ♥

Mukavaa alkavaa viikkoa,

Heidi

Piha & Puutarha -messut ★ Ideoita & inspiraatiota etsimässä

Minulla kävi jo toistamiseen tuuri ja voitin blogiarvonnassa liput messuille Turkuun. Tällä kertaa Piha & Puutarha -messuille Arjen timantteja -blogista. Kiitos Anu vielä, oli mukavat messut! Kuvat räpsin kännykällä, vaikka järkkäri painoi laukun pohjalla. Mulle tulee jotenkin nolo olo. jos heilun kameran kanssa julkisesti. Vaivaako ketään sama, voiko tästä päästä eroon? Auttakaa! :D

Yhteen messuhalliin oli tehty iso istutusalue, jossa jokaisella kasvilla oli oma tarkkaan harkittu paikkansa.

Ihana, herkkä koristekirsikka. Yksi kirsikkapuu meillä jo kasvaa ja se näyttää jopa selvineen talvesta, vaikka aika myöhään syksyllä se istutettiin. Näitä koristekirsikoita voisi muutaman istuttaa johonkin, ehkä terassin näkösuojaksi.

Toivottavasti meidän pihalla näyttää parin kolmen kuukauden päästä tältä!

Messuilla oli käytetty paljon näitä minunkin silmää kovasti miellyttäviä puulaatikoita ja lavoja istutuksiin. Pitää ehkä ruveta nikkaroimaan, sen verran suuret suunnitelmat on kurkkujen, tomaattien, vesimelonien, yrttien, sipulien, perunoiden ynnä muiden suhteen!

Messuilta ei suinkaan tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Pakkohan se oli saada. Arvaatko mikä? ;)

Loisteliasta keskiviikkoa,
Heidi

Puutarhasuunnitelmia & ARVONTAMUISTUTUS

Tänä vuonna viherpeukalon tynkäni kutiaa normaalia enemmän. Viime kevät ja kesä menivät ihmetellessä, mitä kaikkea uuden kodin pihamaalta paljastuukaan. Tänä vuonna on ainakin selkeä visio, mitkä kasvit saavat luvan lähteä! Vaikeampaa onkin sitten suunnitella 2500 neliön pihaa toimivaksi sekä kodikkaaksi, kun ei liiemmin ole tietoa eikä taitoa. Olisi kiva mennä tällä kertaa jotain muuta kuin yritys&erehdys -reittiä.

Mahataudin pyörteessä viikonloppua viettäneenä uppouduin Pinterestin suloiseen maailmaan ilman huonoa omaatuntoa. Se on pullollaan toinen toistaan upeampia puutarhoja. Yksi sellainen meille, kiitos. Erilaisia ruusuja, pioneja, tuijia, vadelmaa, luumupuu, pieni mansikkamaa, ehkä vähän perunaa, pari viinimarjapensasta sekä kasvihuoneeseen tomaattia ja kurkkua. Näin alkuun nyt ainakin. ;)

Uusia lukijoita suorastaan ropisee, ihan huippua! Tervetuloa kaikki. ♥ Olettehan jo käyneet niin vanhat kuin uudetkin lukijat osallistumassa arvontaan. Vielä pari päivää aikaa, hophop. :)

Iloista maanantaita,
Heidi

Pihahommia

Kummitytön sairastuttua juuri ennen 4-vuotis juhliaan viikonlopun juhlahumu vaihtui meillä pihatöihin. Kotimme pihahan on periaatteessa valmis nurmikkoineen ja omenapuineen, mutta tokihan sitä aina jotain kynittävää ja paranneltavaa löytyy. Talvella on tarkoitus kaataa muutama VALTAVA kuusi, mutta nyt teimme istutushommia.

Istutimme pari tuijaa ja yhden kirsikkapuun edellisten jäätyä vanhan kotimme pihaan. Jospa tämän kirsikkapuun antimista ehtisimme jopa nauttia. Edellisestä maistiaisia saivat vain räkätit, jotka söivät kaikki kaksi kypsynyttä marjaa hedelmää luumarjaa... Ensi vuonna on tarkoitus ainakin tehdä pieni mansikkamaa ja laittaa pari viinimarjapensasta kasvamaan. Kasvihuonekin pihaltamme löytyy, ehkäpä sitäkin voisi opetella käyttämään. Nähtäväksi jää kuka jaksaa kaikista istutuksista pitää huolen. ;)

Mukavaa alkanutta viikkoa,
Heidi

Juhlahumua Tampereella

Miehen kesälomat on tältä vuodelta jo vietetty, mutta on kiva "leikkiä lomaa" ja viettää arki-illat sekä viikonloput pieniä reissuja tehden, uiden, grillaten, erityisesti keleistä ja hetkestä nauttien. Vaikka kesällä tunteja tuntuu olevan vuorokaudessa paljon enemmän kuin talvella, pian on taas elokuu ja viimeinen kesäkuukausi aloittaa tutun juoksemisensa.

Me vietimme mukavan, mutta suht tukalan viikonlopun Tampereella. Seitsemän ihmistä ja kaksi yötä kuumassa kaksiossa; pakkohan sitä oli lähteä lauantaipäiväksi Ideaparkkiin vilvoittelemaan ja hääpäivää viettämään. ;) Kuudetta hääpäiväämme juhlistettiin romanttisesti koko perheen ja sukulaispariskunnan voimin ravintolapäivällisellä.

Tänään nimipäivä alkoi siskon paistamilla letuilla ja jatkui Pyynikin näkötornin kahvilan munkeilla. Äitienpäivänä istutetut ruusutkin olivat auenneet sopivasti nimppareiksi. :)


Mukavaa alkavaa viikkoa,
Heidi