Karattiin eilen kahdestaan iltakävelylle Kurjenrahkan kansallispuistoon. Perimmäinen tarkoitukseni oli käydä kuvailemassa kaunista syksyistä luontoa, mutta kuvaamista enemmän tulinkin nauttineeksi seurasta. Toki kamera räpsyi ja siitä johtuen seuralainen viihdytti itseään puhelemalla ääneen kaikkia pöllöjä juttuja, joita ympäristö hänen mielikuvitukselleen tuotti. Julkinen rakkaudentunnustus ei ole varmaan suotavaa, mut jos mä vaan ihan pikkusen kuiskaan; voi että mä rakastan tota pölhöä (joka muuten toi just aamupalaleivän käteen, kun tän postauksen kirjoitus on kesken) ♥
Lenkin päätteeksi satuttiin vielä sopivasti auringonlaskun aikaan Savojärvelle. Täydellinen päätös suokuvaukselle.
Iltapalalla appiukko paistoi makkarat heidän tunnelmallisessa kodassaan, jossa mun valokuvauksesta innostunut 4v sai huikean kuvan palavasta lohikäärmeestä. Yöksi ajettiin kotiin ja nyt luvassa on pihan, auton ja autotallin siivous. Laatuaikaa kai sekin. ;)
Suloista sunnuntaita,
Heidi
Ihana kävely teillä ollut. Ja, kauniita kuvia sait myös otettua!
VastaaPoistaNiin oli! Tehtiin tällä kertaa lyhyin lenkki vaan, mut joku viikonloppu pitää lähteä oikein ajan kanssa. Kiitos paljon. :)
PoistaOooo, ihania kuvia, ihanaa voimaantumista <3
VastaaPoistaKiitos Katja. <3 Oli ihanan rentouttavaa.
PoistaIiiihanat kuvat ja tunnelmat! <3
VastaaPoistaVoi kiitos Kati <3 Hienoa, jos onnistuin välittämään edes pikkuisen tuota tunnelmaa muillekin.
PoistaIhanat kuvat ja tunnustus ♥
VastaaPoistaKiitos Miru. <3 Taisin olla vähän imelä - metsäretki vissiin pehmensi mun pään. No sallittakoon se minulle tämän kerran. ;)
PoistaKauniita ja tunnelmallisia kuvia. Tuli mukavan syksyinen fiilis ja odottelen itse jo kovasti, että pääsen parin viikon päästä mökille nauttimaan syksyn väriloistosta ja tunnelmasta.
VastaaPoistaKiitos Jani! Alkusyksy on niin ihanan tunnelmallinen kaikkine väreineen ja kynttilöineen. Rentouttavaa mökkiviikonloppua sinulle! (Ps. Oon vähä kade.)
Poista